Tässä kuvassa ruskea tyttöpentu veljien ympäröimänä.
Pentulaatikon tämän päivän suurimmat tapahtumat ovat olleet ensimmäiset haparoivat kävelyharjoitukset!
Pennuilla on nimittäin käytössä hyvin nopea ryömimistaktiikka, jonka avulla he suunnistavat emon luokse.
Ensimmäiset rohkeat kohottautuivat tänään töpöjalkojensa varaan ja huojuvin askelin pääsivät muutaman askeleen eteenpäin.
Perheessämme asuu ihmisjäsenten lisäksi myös kohta kaksivuotias isovillauros. Isoveli on erittäin lempeä ja empaattinen koira.
Se on ottanut suurella mielenkiinnolla ja hoivaamisella pennut vastaan. Emo sallii isoveljen nuuhkailut ja varovaiset nuolemiset pentulaatikolla.
Tänään isoveljen arvio vähän petti, kun se kävi viemässä uuden ihanan vihreän pallonsa pennuille. Untuvikot eivät pallosta perustaneet
ja isoveljen täytyy odotella leikkiseuraa vielä joitakin viikkoja!
Kaikki ovat jo lähes tuplanneet syntymäpainonsa muutamat aika reilustikin. Olen tyytyväinen pentujen kasvuun. Emo on lisännyt omiin vessareissuihinsa ylimääräisen pikakierroksen ulkona saunarakennuksen terassin alle. Saunan ja talon terassien alta nimittäin löytyivät kaksi vuotta sitten sen itse kuopimat pesät. Nyt se on tehnyt pikaisia tutkimusretkiä vanhoihin pesäpaikkoihin. Tänään tuli kyllä lunta siihen malliin, että mahtaako vielä toukokuussakaan päästä ulkopesiä käyttämään!
Kiitos kommenteista ja niihin sisältyvistä kysymyksistä! Tässä joitan vastauksia:
- Kaikilla pennuille on löytynyt hyvä koti!
- Emä on älykäs ja melko rauhallinen luonteeltaan. Se suhtautuu hyvin ystävällisesti ja luottavaisesti ihmisiin. Se pitää palloleikeistä ja kaikenlaisista etsimistehtävistä.
- Suurin inhokki on turkin pesu ja trimmaus. Edellisen pentueen pienin uros jäi meille ja sitä hän on hoitanut nämä pari vuotta päivittäin ihan raskauden viimeisiin viikkoihin asti. Nyt isoveli voi vihdoinkin hoitaa oman kuononsa, silmänsä ja korvansa (sekä myös yksityisalueensa) Vihdoinkin!
- jaana-maija(a)hotmail.com
